Siikahan se siinä...

Pitkänkaavan mukaan jurmossa viiden sukelluskalastajan voimin. Lähtö torstaiaamuna ja paluu sunnuntai-iltapäivällä, joten luvassa olisi huoletonta kalastusta riittämiin.
Valtaisan tavaramäärän saattelemina saavuimme vuokramökkiin ja osalla porukasta oli luvattoman kovat toiveet suurista kampelamääristä. Onneksi olin porukkaa jonkinverran jo etukäteen hillinnyt, sillä minusta kala tulisi olemaan tiukassa ja heti tulopäivän ensi sukellukset sekä saaren etelä ,että pohjoispuolelle kertoivat karua kieltään, ei yhtään kampelaa, muista kaloista puhumattakaan.Henkilökohtaisesti tää reissu oli mulle "mission siika" ja tarkoituksena oli sellainen ainakin nyt pimeässä saada. Kosiskelin jengiä yödyykille heti ekana iltana, mutta senverran oli porukasta mehut poissa, ettei kaveria löytynyt ja jätin sitten lopulta itsekin lähtemättä.
yödyykin sijasta laadittiin seuraavalle päivälle uutta sotasuunnitelmaa ja tarkoitus olisi tsekata muutama eri paikka läpi. Perjantai valkeni ja jalkapatikassa saarta kiertämään, pari paikkaa huusi tyhjää, mutta kolmannesta muutama pieni kampela löytyi ja havainto siika parvesta, mäkin näin jonkun hopean hohtoisen kalan, ja siiaksi sen tulkitsin ilman muuta, mutta ei saalista sen kummemmin, sain kuitenkin porukan innostumaan yödyykistä kyseisessä rannassa, kun kaloja siellä näytti olevan. Kelikin oli toisella puolella saarta mökin vieressä liian kova, varsinkin yökalastukseen, joten mökille pimeää odottelemaan....
Pimeän laskeutuessa patikoidessa sitten mestoille ja veteen, meikä astui ensimmäiseksi kampelan päälle, joka karkasi käsistä...prkl...fiilis kuitenkin nousi, kalaa, jes!!
lähdin Lassin kanssa koluamaan rantaa ja molempien keilaan osui pieni siika, joka tuli täysillä mun syliin, se oli mulla kädessä, kunnes karkasi, mietin itsekseni, että miten lähelle mun täytyy päästä, ennenkuin saan sen ensimmäisen. pari siikaa vilahteli lisää, mutta olin auttamatta liian hidas, jostain kantautui korviini huumaava voiton kiljaisu, Mikael oli ampunut siian, pienen, mutta SIIAN. Poimin pari kampelaa ja ahventa mukaan ja ammuin ohi yhdestä varsin järeästäkin ahvenesta. Yön saldoksi jäi muutama kampela, pari ahventa ja se siika, mutta peli oli selvä, homman nimi olisi yödyykki!
Lauantain aamulähdön yökalastajat skippasivat ja turhaanhan ne pojat siellä kävivät, poislukien Aleksin pieni piikkari. Mikaelin peli oli selvä, lamppu paskana ja lampun lainaajat vähissä, iltaa varten kuitenkin teippailtiin joku viritys Mikaelille, mutta se osoittautui sudeksi. Illan tullen samalle rantsulle ja voitte kuvitella, että oli fiilikset katossa, ainakin mulla, päätös oli tehty, viimeinen ilta, en katso kertaakaan pohjaan, enkä haaveile yhdestäkään ahvenesta, vaan silmät tiukasti väliveteen ja liipasin sormi herkässä!!
Eipä aikaakaan kun ensimmäiset hopeatorpeedot näyttäytyivät, mutta ammuin ohi, Vieressä Lassi pölläytti suomuja, ja viesti kertoi Teemun puolikiloisesta siiasta, tää on niin siistii, kyllä mä sen vielä ammun, ajattelin. Lassilla oli mukavasti kampelaa plakkarissa, komeitakin olivat ja joku ahven taisi myös piikissä roikkua, Teemu oli teloittanut n. 700g siian, ukolla siis kaksi ja mulle ei mitään...prkl...
Isot pojat on opettanu, ettei saa luovuttaa, kalahavainnotkin oli jääneet kolmeen pieneen siikaan, kun vaihdoin radikaalisti taktiikkaa ja lähdin siirtymään aivan toiseen suuntaan, löytyi sellanen 50*50 metriä alue, joka oli sellaisen höhhölevän peitossa ja sitten alkoi varsinainen näytös... Ensin tuli reipas puolikiloinen vastaan, seurasin, ammuin ja ohi, heti perään tuli kaksi pienempää suoraan kohti ja ohittivat mut molemmilta puolin kuin hävittäjät konsanaan. Sitten ui pieni taimen ohi ja heti perään oikein possu siika, ja pääsin pölläyttämään suomut, muttei jäänyt kiinni...harmi, se olis ollu komea! Kalaa tuli jatkuvalla syötöllä näkyviin ja sainpahan täräytettyä sen ensimmäisen, riemu oli rajaton, vaikka kala oli pieni! Pyssyn lataus ja pää veteen, samassa takaa vasemmalta ui pieni siika mun eteen ja löi siihen parkkiin ja kuulin kuiskauksen, ammu minut, minkä siinä kalamies muuta voi, kuin ottaa siian pois...ota siika pois, aikaakin oli jo kulunut parin tunnin päälle ja lähdin kohti rantaa, ennemmän olisi varmasti ollut saatavissa ja ellen olisi ollut niin täpinässä olisin varmasti saanut osumia ainakin kaksi lisää, mutta olin tyytyväinen ja todella onnellinen...
Mission siika completed!!!
yösushit rullailtiin ja juteltiin mukavia lähes aamuun asti, tehtiin kova työ, oivallettiin jotain ja saatiin ansaittu palkkio! Hieno kalareissu oli saanut arvoisensa päätöksen ja tuo värikäs Suomalaisten sukelluskalastajien joukko kolme uutta siikakerholaista!!
Paluumatkalla oli uupuneita, vähäsanaisia kalastajia, joiden huulilta oli kuitenkin hymy luettavissa...