Tiimi toimii!

Buja!

Terve! Allekirjoittaneen blogi-immenkalvo on nyt puhkaistu. Eilen sunnuntaina lähdimme Edun kanssa yödyykille noin puoli 7 aikaan kun olimme saanet fixattua mun harppuunaan kelan. Sunnuntain fiilikset olivat hieman "hatarat" mutta kylmä vesi pyyhkisi sen kohta pois. Kova sumu hidastutti matkantekoa ja olimme kahdeksan aikaan vedessä. Kun pääsimme veteen oli tuuli miltein olematon. Näkyvyydet olivat mahtavat, hiljaisuus ja rauhallisuus tulvivat reseptoreihin. Jaoimme vanhan armeija taisteluparini kanssa etenemisen ns. vuoroihin, joka suoritettiin toisen ollessa välittömässä rannan läheisyydessä ja toinen tuli vieressä ulapan puolella. Hyvin hiljaista, silakoita ei juurikaan ollut, ei kampelaa, ei ahventa. Liian tyyntä.
Noin tunnin jälkeen tuuli oli hieman noussut ja meri alkoi elää. Edun rantaviivavuoro tuotti tulosta ja kuulin vasemmalta nuolen kalahduksen kiveen. Näin Edun valokeilan ja pimeydestä ui säikähtänyt ja isokokoinen taimen suoraan alitseni kadoten pimeyteen. Ohi. Pieni palaveri, ja vuoron vaihto.
Tästä noin 10 minuutin kuluttua näen aivan rannassa noin 30cm syvyydellä kalan, joka paniikissa törmäilee kiviin eikä pääse kiertämään kiviä mitään muuta kautta kuin suoraan minua kohti. Taimen tulee nopeasti vastaan ja ammun nuoleni taimenen oikean silmän läpi ns. varrastyyliin. Reilu kilon kala kalapiikkiin. Taas vuoronvaihto ja hetken kulutta Edun harppuuna laukeaa. Potkin parit potkut ja näin kun Edu koitti järjestää painiottelua taimenen kanssa. Jotain tapahtuu eikä taimen ole nuolessa enää kiinni. Edu menettää otteensa ja taimen pääsee karkuun. Pettymyksen huuto karahtaa ilmoille, ja samassa taimen yrittää vaihtaa painikaveria uimalla jo valmiiksi pelkotiloista kärsineen miehen maskia päin. Tunnen taimenen lähteneen vasemmalleni ja lähden perään. Hetken kulutta näen panikoituneen taimenen yrittävän karkuun kivien välistä mutta osuma saa sen pysähtymään aloilleen.
Nyt on tiimityöskentely tikissä! Kummallakin on nyt taimenet piikissä ja fiilis erittäin hyvä. Keli alkaa olla jo aika kova ja maininki on kovaa. Mutta silakoiden määrä ja koko muuttuvat radikaalisti isompaan, joten emme vielä luovuta. Hetken kulutta minun rantavuorolla satun katsomaan matalaan jossa näen ehkä yhden kivistä liikahtaneen. Nousen kivirinteen ylös ja osoitan kiveä. Isoin taimen minkä olen nähnyt. Taimen aikoo ponkaista karkuun mutta sitä ennen ammun hyvän osuman taimenen yläosaan. Helvetti pääsee irti. Päästän harppuunasta irti ja uin perään. Kaikki on hyvin sekavaa. PERKELE! nuoli makaa pohjassa tyhjänä... Pettymys on karmea, kunnes huomaan taimenen olevan siimassa vielä kiinni. Tätä seuraa järkyttävä monen minuutin häröily, joka sisältää taimenpainia, yritin myös vähän painia Edun kanssa, huutoa. En haluaisi myöntää, mutta ei mitään järkiperäistä toimintaa siihen asti, kunnes tajuan pyytää Edua ampumaan varmuuden vuoksi toisen kerran. Taimen käy välillä ilmassa ja rauhoittuu hetkiseksi. Pau! täydellinen laukaus selkärankaan ja taistelu on voitettu. Ennätystaimeneni (2,2kg).

Kylmästä ei ole tietoakaan vedessä on vietetty noin 1 tunti ja 45 minuuttia. Päätämme vielä jatkaa. Keli on muuttunut todella kovaksi, joten yhden taimenen spottauksen jälkeen käännymme taikaisin. Edu seivästää yhden taimen lisää itselleen joten luvut ovat 2 ja 2! Uskomatonta. Vitsailimme että vaihdamme vuoroa aina kalan jälkeen ja nyt voimme jopa tämän toteuttaa.
Pieni häröily tekee Edun selkään vekin josta virtaa vettä sisään joten liikumme agressiivista vauhtia kotiinpäin mentäessä. Ehkä pieni väsyminen jo paistaa suorituksissa, koska kotimatkalla molemmat missaamme hyvänkokoiset taimenet.
Näimme yhteensä yhdeksän taimenta! Täydellinen yö! Tiimipeli oli päivän avainsana ja tuotti tulosta. Kotimatka sujui levottomasti ja hitaasti sumun vuoksi. Over and Out.

np: Boards Of Canada - Pete Standing Alone

N