Napakymppi

Hangon jälkeen on varmaan itsekukin keräillyt romujaan niin henkisesti, kuin fyysisestikin, niin myös me. Siispä parin palauttavan päivän jälkeen oli aika lähteä vesille ilman kilpailumeininkejä.
Koko porukalla loistavat fiilikset ja mukava ilta tulossa, kuten niin usein muulloinkin. meikäläinen päätti panostaa uuden kameran käyttelyyn (jotta mulla olis joku selitys, jos jään ilman kalaa). Mielessä oli myös nakuttaa kelloon uudet lukemat, kun ei ole edes tuota kuutta metriä tullut rikottua. Jokatapauksessa perinteiseen tapaan saavuttiin rantsuun ja tarkoituksena oli pojilla kytätä ahventa ja kyllähän minäkin sitä ajattelin kokeilla, vaikka ovatkin vielä aika arkoja ja eivät taitaisi minun minuutin pohja-ajat oikein riittää. Siitä lähdettiin tuttua syrjää, ensin kampelaa etsien ja minä kävin tarkistamassa yhden pusikon, jos siellä olisi haukea tarjolla, eipä ollut, mutta lahna tarjoutui pelastamaan munat padasta, joten otin yhden uhrilahnan heti kärkeen. jätkät olivat jo kadonneet näköpiiristä ja seurasin hissunkissun ja annoin kameran laulaa, ei sitä koskaan tiedä, mitä tulee vastaan=).
Jonkun ajan kuluttua bongasin Nikken omisuisesta paikasta, rannan tuntumasta ja jonkinlainen tilanne näytti olevan päällä, suuntasin katsomaan, mitä oli mies saanut. Nokkakala ja oli näkynyt toinenkin, Nikkelle ensimmäinen laatuaan, kuvat, onnittelut ja matka jatkuu. Siinä välissä tallensin suuntoon uudet lukemat 7.8m, ei sekään nyt paljon ole, mutta pari metriä lisää ja olis se kymppikin mennyt, mutta hiljaa hyvä tulee.
Edu kävi juttusilla ja oli muutaman pannukarkean ahvenen löytänytkin, melkein kahden minuutin kyttäämisellä, ohhoh!! Pari kampelaa oli tullut myös ja lahnaa oli joka paikka täynnä, niitä oli satoja, ellei tuhansia.
Näkyvyys vaihteli melkoisesti ja virtauksiakin löytyi, kalakeli oli kohdallaan, mutta vielä oli vesi ahvenille turhan kylmää, joten paras sesonki antaa vielä odottaa itseään.
Lähdin suuntaamaan lähtöpisteeseen ja muutamia väijyjä tein matkalla ja tuntui jotenkin kotoisammalta makoilla viidessä metrissä, kun ennen, korvat toimi ja sukellus tuntui hyvältä, mainio fiilis.
Keskityin kameraan huolella, ja näin kampelan kameran näytöstä, no se päättyi minun tappiooni, sääli, olisi ollut komean kokoinen.
Rantauduin ja perässä tuli Nikke, jolla oli mukanaan kampela ja nokkakala sekä lahna. Pian saapui Edukin ja siitähän se riemu repesi, äijällä oli ankerias mukana, eikä mikään kastemato, vaan metrin kala SAIRASTA MEININKIÄ lisäksi löytyi kolme ahventa ja kampela.
Viisi kalalajia siis tälle reissulle, huonomminkin on mennyt, muutenkin äärimmäisen onnistunut setti kaikinpuolin.
Nyt tuli nollattua ja voi alkaa valmistautua Helsingin kisaan, itse en sinne tosin lähde, mutta tsemppiä Edu ja Nikke!!!'
Tossa pieni kooste meidän tyylistä viettää tiistai- iltaa, kyl tää hakkaa grillimakkaran ja kaljan sata - nolla!!!