Tämän syksyn osalta on jäänyt taimenet vielä vesiin uimaan, yksi on vastaan tullut, muttei tahtonut mukaan. Sensijaan ahventa on tykitetty huolella.
Ollaan pyöritty Teemun, Lassin ja Miksun kanssa paraisilla ja löydetty toinen toistaan parempia ahvenpaikkoja.
Eihän tuo nyt kamalasti haastetta anna ahvenen ampuminen pimeässä, mutta syystä tai toisesta se kiehtoo mua äärimmäisen paljon.
Lämmin syksy on pitänyt veden lämmöt kurissa, mutta kuitenkin kirkasta vettä löytyy uskomattomista paikoista ja se mahdollistaa pääsyn aivan räävittömille ahvenpaikoille.
Puolenkilon rajaa on kolkuteltu m
onta kertaa ja ylikin on mennyt. Joka jamppa on päässyt niputtamaan komeita pulskia raitapaitoja.Hulppeat 810 grammaa on meikäläisellä ennätys, mutta paikat joissa viimeksi ollaan käyty, ovat antaneet ymmärtää, ettei tuo lukema ole ole todellakaan rikkomaton. Jos muutaman kymmenen metrin rantakaistaleelta löytyy vinoparkista kolme puolenkilon ahventa, joista yksi oli vieläkin vauraampi, niin näillä mestoilla on taatusti myös todellisia jättiläisiä!!
Saa nähdä miten pitkään malttavat aapot vielä rannoilla viihtyä?
Ahvenkausi ei ainakaan minun osaltani ole vielä ohitse, vaikka taimentakin kaiketi tarjolla olisi, jos näkisi vaivaa ja ajaisi pitkiä matkoja...
Sen verran nirsoksi kuitenkin on aika kasvaa, ettei alta 300g kalat enää nuolesta saa.
Tomppa ja kasisatku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti