Sovittiin Edun kanssa pikainen lähtö vesille, tarkoituksena mennä katsastamaan, joko ovat lätyt saapuneet rannoille.
saavuttiin pelipaikalle puoli seitsemän aikaan illalla ja keli oli aivan taivaallinen, aurinko paisteli, tosin jo aika matalalta, mutta kovin lämmin keväinen ilta kuitenkin tarjolla.
Kamppeet pikakomennuksena niskaan ja suunta kohti rantaa, poltteet päästä veteen molemmilla kovat.
Ilmassa oli selkeästi kalan tuoksu ja itseluottamus pilvissä, minä ainakin olin vakaasti päättänyt avata kalatilin tälle vuodelle!!
Rannassa nopea sananvaihto, kuka menee ja minne menee ja eikun matkaan.
Vesi mielyttävän kirkasta pystyyn reilut kolme metriä ja vaakaan paikoitellen reippaasti enemmänkin. tuntui hyvältä, kun viileä merivesi hiveli kasvoja, se ei kuitenkaan ollut enää kylmää. Vedenlämmöt pyörivät 4-8c välissä, siis melko reippaita vaihteluita oli.
Lähdin kohti kallioista niemennokkaa tavoilleni uskollisesti verkkaiseen tahtiin ja tein matkalla sukelluksia, kalaa etsien. Ai kuinka uudet kuitulavat tuntuivat taivaallisilta jalan jatkoina, meno oli kevyttä. Saavutin määränpään, kelluin hetken, kunnes vedin keuhkot täyteen ja suuntasin kohti pohjaa, syvyyttä kellon mukaan vajaa neljä metriä. Vain yksi rauhallinen potku pohjaa pitkin ja siinä se oli kevään ensimmäinen kampela aivan nenän edessä...ja toinen vieressä...ja vielä kolmas, mitä hel...tiä, minkä mä otan? saanko kaikki? mikä on isoin? laukaus...huh sain sentään sen yhden, kahden muun karistaessa tomut altaan.hyvän kokoinen kala piikkiin ja seuraava sukellus, nassun edestä vilistää kampela tuntuvaa ylinopeutta, eikun perään, mutta tämä vei voiton minusta.Jatkoin saman paikan haravointia ja eipä aikaakaan, kun bongasin taas yhden lätyn ja ammuin senkin mukaan iltapala mielessäni.
Nousin luodolle ihailemaan saalista, kun Edu polskutteli ohi ja huutelin ukkoa käymään ja kyselin, mitä oli löytynyt. Kaksi oli Edullakin plakkarissa ja muutamia pieniä, jotka olivat saaneet jatkaa matkaansa, kuten asiaan kuuluu.
Ilta alkoi painaa päälle ja auriko teki laskuaan, mutta vielä kierrokset hiekkapohjaa selaillen, ei löytynyt enää mitään, tosin valo alkoikin jo olla aika vähissä. Lähdin kohti rantaa ja Edukin tuli perässä, ja oli vielä yhden komean kokoisen kalan löytänytkin.
Pikainen laskutoimitus rannalla ja Edulla 8 kontaktia ja 3 mukaan, mulla 5 näköhavaintoa, joista 2 mukaan. Vedessä oltiin 1h50min.Uskomattoman hieno keikka, tällaisia lisää...ja niitähän tulee!!!!
Sitten kuivat vaatteet päälle ja kauniin auringonlaskun saattelemana auton nokka kohti turkua. Kotiin päästyäni kalat fileiksi ja suolat päälle. Tällävälin suihku ja kamojen pesu, kun fileet on hetken suolaantuneet, niin vehnäjauhot pintaa ja voita pannuun. Lämmin ruisleipä ja paistettu kampela maistuu tässä tätä kirjoittaessani tavattoman hyvältä.
Vaikka kalaa on mukava kerätä pakastimeen, niin kyllä vuoden ekat kampelat täytyy syödä tuoreena!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti